keskiviikko 28. elokuuta 2013

Lähtölaskenta

mä pakkaan


Tää biisi on soinut mun päässä koko viikon! Ainakin tiedän, mikä kappale tulee muistuttaan mua aina tästä päivästä ja mun elämäntilanteesta - ei huono!

Meitsi hurraahuutaa itelleni, höhöö.
ps. enää 13h Suomessa.

------------------------------------------------------------------

I'm packing right now. Listening to this song all the time ! It's only 13 hours till I leave Finland - amazing. 

maanantai 26. elokuuta 2013

On this week

I'm moving to GERMANY

Aamulla herätyskello soi klo 6:15. On aika tosi jees herätä tähän biisiin, Manninkin mielestä se on aivan mahtava!

Juna lähti Vaasasta seitsemältä ja HML toimi taas kerran turvallisena saapumispaikkana. Nopiasti kotio, matkatavarat omaan huoneeseen, salikamppeet päälle ja lähdin Marin luo kahveelle! Viimeinen tapaaminen ennen Saksaan lähtöä. Alan kohta itsekin totutteleen siihen ajatukseen, että tosiaan; asun torstaina Gießenissä!

Oli taas ihanaa viettää Mansikin kanssa laatuaikaa, vaikka se meillä usein koostuukin hyvästä ruuasta, urheilusta, karkista ja elokuvista. Tällä kertaa suurimman osan meidän aivokapasiteetista valtasi Sinkkuelämääboksi, jonka Manni osti hetken mielijohteesta. Se fucking boksi ei toiminut - tai se blueray-soitin ei toiminut. Oltiin näreissämme; kiva Anttilamies muuttuikin tyhmäksi, kun myi meille wannabe USB-johdon. Päätettiin jättää sinkkarit siihen ja meikä sponssas makuunin ensi-iltaelokuvan, Djangon. Oli muuten hyvä!

Tapasin lauantaina myös Linnin, mun lapsuudenystävän. Ollaan nähty viimeks 15 vuotta sitten. Ajatella, tunnen itteni nyt hirmuisen vanhaksi! Istuttiin Cafe de Parisin terassilla kaksi tuntia, ei tainnut olla yhtäkään hiljaista hetkeä. Posket oli melkeen jumissa meidän meetingin jälkeen; tuli naurettua niin paljon. Jännä, miten ihminen voi tuntua näiden vuosien jälkeen parhaalta ystävältä. Tulihan sitä luvattuakin silloin Sepänkylässä 6-vuotiaana meidän eteisessä, että tullaan aina olemaan parhaat ystävät.

Ystävät on kyllä ihania! Tulin justiinsa Tawast Bankista vuohenjuustosalaatilta. Kävästiin vetäsees Reetan kanssa the last supperit, oli hyvvää.










Yllä olevat kuvat on Vaasasta. Nimettiin kyseinen puisto Freudilaispuistoksi - kattokaa tota suihkulähdettä (kyllä, se kivi on suihkulähde).

Vielä pitäisi jossain vaiheessa pestä ne loputkin pyykit ja tehdä lopulliset päätökset kaikesta siitä roinasta, mitä päätän roudata Saksaan asti. Kuhan vaan saisin edes kaiken tän aloitetuks ensin!

-----------------------------------------------

I was in Vaasa to see my sister for the last time; I'm going to Germany, Gießen on Thursday and gonna live there for a year. So excited; haven't even started packing yet hahaa! 


torstai 22. elokuuta 2013

Sisko tahtoisin jäädä

Manni. Hän on mun isosisko, varsin rakas sellainen.

Jokainen sisaruksen omaava tietää varmasti hyvin, millaista se on niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Muistan pienenä pistäneeni purkkaa Mannin hiuksiin, haukkunut ja juossut verenhimo silmissä sen perässä ympäri taloa. Tätä ei onneks oo tapahtunut ainakaan viiteen vuoteen.

Nykyään ollaan Mansikin kanssa kuin paita ja peppu - varsin yhteensopimattomat sellaiset - mutta me täydennetään toisiamme läsnäolollamme. Usein unelmoidaan tulevaisuudesta, millaista se voisi olla ja kuinka ei haluta meidän välien rikkoutuvan ikinä. Huomataan usein ajattelevan aivan samalla tavalla asioista ja oon jopa oppinut elämään Mannin mielen mukaan, ettei synny turhia riitoja.

Juuri äskön varasin junalipun Hämeenlinnasta Vaasaan. Meen viikonlopuksi Mannin luo, vaikka vietettiinkin juuri viime viikonloppu Silja Symphonylla ja tuhlattiin armottomasti rahaa suurimmaks osaks ruokaan (mutku se on hyvää!). Haluttiin viettää idyllistä kulttuurilomaa rauhallisissa merkeissä, vaikka meidän kaverit sitä suuresti epäilikin. Tuntu myös, että jonkinlaiset luonnonvoimat yritti pilata meidän reissun; samalla laivalla oli varsin miellyttävän näköisiä nuoria miehiä, jotka tunkikin meidän seuraan. Myös aamuinen kondomihyökkäys ei parantanut yhtään tilannetta.












































Oli ihanaa viettää viimeistä viikonloppua siskon kanssa, tai niinhän mä luulin! Onneksi saan nauttia Mannin seurasta vielä tulevankin viikonlopun - taas ruotsinkielisissä merkeissä.